maanantai 27. huhtikuuta 2015

Analyysi: Hyökkäyspeli KTP:n murheenkryyninä

KTP on pelannut kolme ottelua. Otanta tällaiselle analyysille on vielä pieni, mutta suuntaa-antava. KTP on tehnyt otteluissaan vain yhden maalin ja päästänyt kaksi osumaa.

Sarjakauden aloittaneessa Lahti-ottelussa KTP oli kokonaisuutena katsottuna altavastaajan asemassa, vaikka saikin ajoittain pelinsä pyörimään erinomaisesti. KTP:n johtomaali syntyi rajaheiton jälkitilanteesta, jossa lopulta tavoitettiin kärjestä Samuli Kaivonurmi, joka jatkoi pallon toiselle laidalle Ilari Äijälälle, joka pääsi tuikkaamaan pallon maaliin.

Vastaavanlaisia hyökkäyksiä KTP ei ole pystynyt tekemään sen jälkeen. Kaivonurmi on jäänyt monesti piikissä aivan yksin, eikä taustaltakaan ole tullut tarpeeksi apuvoimia. KTP:n laukausmäärät ovat olleet suhteellisen pieniä, sillä vain "kotiottelussa" KuPSia vastaan kotkalaisjoukkue sai kasaan yli 10 laukausta.

Murheenkryyninä on ollut myös se, että KTP ei löydä keinoja vastustajan rangaistusalueelle murtautumiseen. Suurin osa KTP:n laukauksista on ammuttu boxin ulkopuolelta. Sitä myöten tarkkuuskin on jättänyt toivomisen varaa, sillä 29 laukauksesta vain 10 on suuntautunut kohti maalia. Toisaalta liigassa toistaiseksi eniten maaleja viimeistellyt FC Inter on tehnyt kahdeksan maaliaan vain 23 laukauksesta eli käytännössä joka kolmannestaan.

Kaivonurmen pelipanoksesta valuu suuri osa hukkaan, kun hänellä ei ole ketään kenelle syöttää palloa eteenpäin. Toisaalta myöskään yhteispeli Tamas Gruborovicsin kanssa ei vielä ole sujunut optimaallisella tavalla, sillä parhaassa tapauksessa Tamaskin pystyisi ruokkimaan Samulia rangaistusalueen sisällä.

Maaleitta jäämisestä kuopiolaisia ja tamperelaisia vastaan ei kannata kuitenkaan tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, sillä KTP sai luoduksi muutamia maukkaita maalipaikkoja, joista paremmalla viimeistelyllä olisi ollut mahdollista saada pallo verkon perukoille.

KTP on päästänyt vain kaksi maalia kolmessa ottelussaan. Jere Pyhäranta on selvittänyt vähäiset tilanteensa erinomaisesti ja ison sulan hattuun veräjänvartija nappasi Tampereella torjuessaan Ilveksen rangaistuspotkun. Tosi asia on kuitenkin se, että KTP on pystynyt hyvällä puolustuspelaamisellaan eliminoimaan vastustajien hyökkäyksiä. Vastustajat ovat laukoneet yhteensä 31 kertaa, joista vain kahdeksan kutia on suuntautunut maalia kohti. Harmittavasti liiga ei tilastoi kenttäpelaajien peittämiä laukauksia, sillä KTP:n keskikenttäpelaaja Shane McFaul pääsisi ylpeilemään kutien blokkauksissa kirkkaana ykköstilan haltijana. McFaul torjui pelkästään jo sarja avauksessa viisi kertaa vastustajan lähettämän laukauksen.

Kolmen ottelun otannalla KTP:n on syytä keksiä lääkkeitä hyökkäyspeliinsä ja ennen kaikkea siihen, miten keskikentältä palloa saataisiin fiksummin toimitettua kärkipelaajille. Tuloksellisesti kahteen tasapeliin pitää olla tyytyväinen, mutta vain yhteen tehtyyn maaliin pitää suhtautua huolestuneena ja juuri siihen pitää nyt keksiä uusia lääkkeitä.

Kimmo Muttilainen